Jos tietokone on kytketty paikallisverkkoon, se voidaan ehkä käynnistää verkosta toisella koneella olevista tiedostoista TFTP:tä käyttäen. Jos asennusjärjestelmä käynnistetään toiselta koneelta, on käynnistystiedostot tallennettava toisella koneella tiettyihin paikkoihin, ja sen asetukset tehtävä siten, että asennettavan koneen käynnistämistä tuetaan.
On asennettava TFTP-palvelin, ja useille koneille tarvitaan DHCP-palvelin.
DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) on joustavampi alaspäin yhteensopiva BOOTP:n laajennus. Joissakin järjestelmissä verkkoasetukset voidaan tehdä vain DHCP:llä.
Trivial File Transfer Protocol (TFTP) siirtää käynnistyslevyn otoksen asiakaskoneelle. Periaatteessa voidaan käyttää mitä tahansa nämä protokollat toteuttavaa palvelinta millä tahansa laitealustalla. Tämän luvun esimerkeissä näytetään käyttöjärjestelmissä SunOS 4.x, SunOS 5.x (eli Solaris) ja GNU/Linux käytettävät komennot.
Eräs vapaa DHCP-palvelinohjelmisto on ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxille suositellaan pakettia dhcp3-server
. Tässä on esimerkki sen asetustiedostosta (katso /etc/dhcp3/dhcpd.conf
):
option domain-name "example.com"; option domain-name-servers ns1.example.com; option subnet-mask 255.255.255.0; default-lease-time 600; max-lease-time 7200; server-name "servername"; subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 { range 192.168.1.200 192.168.1.253; option routers 192.168.1.1; } host clientname { filename "/tftpboot/tftpboot.img"; server-name "servername"; next-server servername; hardware ethernet 01:23:45:67:89:AB; fixed-address 192.168.1.90; }
Tässä esimerkissa on yksi palvelin, servername
, joka tekee kaikki DHCP-palvelimen, TFTP-palvelimen ja verkon yhdyskäytävän työt. Asetuksen domain-name arvoa joudut lähes varmasti muuttamaan, samoin kuin palvelimen nimen ja asiakaskoneen MAC-osoitteen. Asetuksen filename
on oltava TFTP:llä noudettavan tiedoston nimi.
Kun dhcpd:n asetustiedosto on muokattu, käynnistetään se uudestaan komennolla /etc/init.d/dhcpd3-server restart
.
Jotta TFTP-palvelin saataisiin toimintakuntoon, on ensin varmistettava tftpd:n olevan käytettävissä. Tavallisesti se otetaan käyttöön kirjoittamalla tämän tapaista tiedostoon /etc/inetd.conf
:
tftp dgram udp wait nobody /usr/sbin/tcpd in.tftpd /tftpboot
Debianin paketit tekevät tämän asetuksen yleensä oikein kun ne asennetaan.
Perinteisesti TFTP-palvelimet ovat jakaneet hakemiston /tftpboot
tiedostoja. Debian GNU/Linuxin paketit voivat kuitenkin käyttää muita hakemistoja, jotta ne noudattaisivat Filesystem Hierarchy Standard-määrittelyä. Esimerkiksi tftpd-hpa
käyttää oletusarvona hakemistoa /var/lib/tftpboot
. Saatat joutua säätämään tämän luvun asetusesimerkkejä vastaavasti.
Lue tiedosto /etc/inetd.conf
ja muista in.tftpd:n parametrina oleva hakemisto[2]; sitä tarvitaan tuonnempana. Jos tiedostoa /etc/inetd.conf
on jouduttu muuttamaan, on käynnissä olevalle inetd-prosessille huomautettava muutoksesta. Debian-koneella komennetaan /etc/init.d/inetd reload
; muilla koneilla etsitään prosessin inetd numero ja komennetaan kill -HUP
. inetd-pid
Asennettaessa Debiania SGI:n koneelle kun TFTP-palvelin on GNU/Linux-kone jossa on Linux 2.4, on palvelimella tehtävä seuraavat asetukset:
# echo 1 > /proc/sys/net/ipv4/ip_no_pmtu_disc
Tämä ottaa Path MTU discoveryn pois päältä, muuten SGI:n PROM ei osaa noutaa ydintä. Lisäksi on varmistuttava TFTP-paketteja lähetettävän portista, jonka numero on enintään 32767, tai nouto pysähtyy ensimmäisen paketin jälkeen. Taaskin se on Linux 2.4.X joka löytää tämän vian PROM:sta, ja se voidaan välttää asetuksella
# echo "2048 32767" > /proc/sys/net/ipv4/ip_local_port_range
jolla säädetään aluetta jolta Linuxin TFTP-palvelimen valitsee käyttämänsä lähdeporttit.
Seuraavaksi on tarvittava TFTP-käynnistysotos (kohdasta Kohta 4.2.1, ”Mistä asennusotokset löytyvät?”) tallennettava tftpd:n käynnistysotosten hakemistoon. Tuosta tiedostosta on ehkä tehtävä linkki tiedostoon jota tftpd käyttää tietyn asiakkaan käynnistämiseen. Harmittavasti tiedoston nimen määrää TFTP-asiakas, eikä nimeämiskäytännölle ole kunnollisia standardeja.
SGI:n koneilla bootpd noutaa TFTP-tiedoston nimen. Se annetaan joko rivillä bf=
tiedostossa /etc/bootptab
tai direktiivissä filename=
tiedostossa /etc/dhcpd.conf
.
[2] Kaikkien Debianissa saatavilla olevien vaihtoehtoisten in.tftpd-komentojen pitäisi lokata TFTP-pyynnöt oletuksena järjestelmän lokeihin. Jotkin niistä tukevat valitsinta -v
lisäämään lokiin tulostettavaa tietoa. Näiden lokien tarkistusta suositellaan mikäli käynnistysongelmia ilmenee koska ne ovat hyvä aloituskohta vikoja jäljitettäessä.